"On iltamyöhään tietsikalla muuan pappi tuo,
hän viheltelee kirjoittaessaan.
Hän mistä tulee, minne menee Luoja yksin ties,
on musta koira seuranain.
Mut uni alkaa vaivata jo naista vihmerää.
Hän kaipaa kohta sänkyyn ja unta elämään.
On iltamyöhä tietsikalla muuan pappi tuo,
hän viheltelee aina vain. "
(Muunnelma sävelellä reissumies ja kissa)

Terveiset vain piispan messuretriitistä, jossa allekirjoittanut vietti maanantaina ja tänään tuonne kahteen asti. Piispa vain ei päässyt paikalle, mutta kivaa oli.

Meidän elämä kulkee normaaleja uomiaan. Mä käyn töissä ja Esa on kotona. Mulla oli pitkästä aikaa viikonloppuvapaa ja oltiin ihan vain kotona ja siivottiin ja tehtiin kaikkea, eli ei oikeastaan mitään. Oli tosi ihanaa, kun sattui vielä hyvät ilmatkin. Pakkasta oli parhaimmillaan melkein 30 astetta, mutta onneksi se ei meitä pysäytä. Ulos se on vain mentävä, joten hiiteen pakkasrajat. Santtu ei varmaan viihtyisi sisällä, jos me Esan ja koiran kanssa mentäisiin ulos.

Meidän pottailuharjoitukset on mennyt loitavasti. Ollaan saatu paljon pissaa pottaa ja jopa 4 kakkaakin. Tästä kun saisi osan rutiineja, niin pian voitaisiin ainakin hetkeksi heittää hyvästit vaipoille. Tosin Esa laskeskeli jo, että nyt kannattaisi yrittää seuraavaa lasta, niin Enon pestiltä voisin suoraan jäädä synnyttämään. Mä en ihan vielä lämmennyt, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Santtu on siinä mielessä isäänsä tullut, että potalla pitää ehdottomasti olla viihdykettä ja Maisa-kirja on osoittanut arvonsa. Muuten ei kirjat vielä kiinnosta, paitsi repimis- ja raastamismielessä. Sääli vain äitin ja isin kirjoja.

Santtu osaa kävellä jo tukea vasten. Liikkuu täällä taaperokärryllä, mutta myös sohvaa ja kirjahyllyjä myöten. Kohta se varmaan kävelee, sillä tänään otti ainakin yhden askeleen ilman tukea. Ei se kyllä kamalan onnistunut vielä ollut, mutta hyvä alku silti. Esalta tuo lapsi vielä liekin niistää, kun Santtu opettelee kaikki mahdolliset herjuudet.

Santeri opetteli tulemaan sängystään pois ja kerran taisi ottaa tuntumaa muovimattoon, vaikka muutaman kerran jo päiväunille mennessään oli tulossa äitiä vastaan. Nyt on kuitenkin pohjaa laskettu, joten enää ei osaa pois sängystä, mutta Esan kertoman mukaan ottaa siitä huolimatta tuntumaa muovimattoon. Tänä aamuna oli Esan vierestä lähtenyt hiippailemaan ja löytynyt tosiaan lattialta. Onneksi lapset ovat niin taipuisia, ettei mitään ollut käynyt.

Kerran tällainen näky odotti mua, kun menin nukkumaan.

Joulukuusi ollaan saatu heitettyä mäelle ja muutenkin palattu joulusta maan pinnalle. Jouluvaloista mä en kyllä luovu, hyvä jos kesälläkään. Mulla on peräti 2 viikon kesäloma kesä-heinäkuussa. Olen jo kuluttanut aikaani miettien, että mitenhän me vietettäisiin tämän hurjan pitkä loma. Ehkä mennään vuosiksi jonnekin piilopirttiin Enon perukoille :D. No ei vais. Ainakin yksi vihkiminen on tiedossa, mutta muuten sukulaiset ja ystävät eivät ole mun kesääni kuormittaneet :D.

Eipä mulle tule mitään muuta mieleen. Piätisi vielä käydä suihkussa ja mennä nukkumaan, sillä huomenna on ihan normityöpäivä.

Muutama onnistunut otos meidän Joensuu-Kangasniemi-Savonlinna-Joensuu -reissulta.

Ps. Esa lopetti tupakanpolton ja nyt on jo 19 savuton päivä. AALTOJA!